Elämää kahden bordercollien ja syövän kanssa. Uskomista hyvään ja pyrkimistä tavalliseen elämään, vaikka sen saavuttaminen vaikuttaisi mahdottomalta.
22.6.2008
Koiranhoitoa ja auto-ongelmia (Dogsitting and carproblems)
Olen myös aloittanut ja päässyt hyvään vauhtiin toisen topin kanssa. Siis sen, jota varten alun perin vaaleanpunaiset Tennesseet ostin. Kävin viime viikolla ostamassa luonnonvalkoista Sandnes Garn:n Mandarin Petit –lankaa. Ihanaa neulottavaa! Minulla on aina ollut sellainen käsitys puuvillalangasta, että sitä on hankala neuloa, mutta Mandarin on muuttanut sen käsityksen. Lisäksi se on miellyttävän pehmeää. Topista on nyt molemmat takakappaleet valmiina ja etukappaleet aloitan, kunhan saan kotona olevista kirjoista varmistettua lyhenteen merkityksen. En jaksa nyt alkaa googlata sitä.
Jep jep, en tosiaan taaskaan ole kotona. Olen ollut viikon vanhempieni koiria Sopua ja Ilonaa hoitamassa ja samalla talonvahtina. Täällä koirulaisten yhteiselo sujuu paremmin kuin minun kotona. Työmatkatkin ovat sujuneet yhtä poikkeusta hyvin välillä autolla ja välillä bussilla, koska matkaa on normaalin kymmenen kilometrin sijaan pari kymmentä kilometriä suoraa tietä tai vaihdotonta bussireittiä. Oma koti on vielä matkanvarrella, joten siellä oli toisella yrittämällä helppo poiketa. Kamera on siellä omassa kodissa, joten kuvia tulee vasta ensi viikolla.
Niistä yhdestä poikkeuksesta ja toisesta yrittämästä… Menin tiistaina töihin vanhempien autolla, mikä piti helpottaa ja nopeuttaa kotimatkaa huomattavasti, koska oli elintärkeää asiaa lankakauppaan ja tärkeää asiaa omaan kotiin. Kävin ensin lankakaupassa, josta ostin aiemmin mainitsemaani Mandarin Petit:iä.
Omaan kotiin ajaessani ihmettelin, miksi ilmastoinnista tulee lämmintä ilmaa. No mitäs minä siinä muuta kuin pistin viileämpää säätöä kehiin. Ei auttanut, tuli vain kuumempaa ilmaa. Sitten syttyi jokin merkkivalo, jota autoista ymmärtämättömänä säikähdin. Tajusin kuitenkin katsoa lämpömittaria, joka oli heilahtanut punaiselle. Onneksi siinä vaiheessa matkaa parkkipaikalle oli enää pari sataa metriä. Ohjekirja vahvisti jo arvaamani asian, että jäähdytinneste on vähissä. Mokoma kirja vaan käski laittamaan jäähdytinnesteen ja veden seosta oikeassa suhteessa eli fifti-fifti. Mietin, että eikö sinne laitetakaan pelkkää vettä, niin kuin yhteen ikivanhaan autoon laitettiin, eihän minulla mitään sellaisia nesteitä ole!
Uskaltauduin yrittämään puolentoista kilometrin päähän huoltoasemalle, jonne onneksi pääsin ihan turvallisesti. Ohjekirjassa nimittäin sanottiin, että sitten vasta, jos valo alkaa vilkkua, pitää pysähtyä heti. Huoltoasemalta sainkin apua, oikein ystävällistä sellaista. Oikeanlainen jäähdytinneste löytyi ja henkilökunnan asiantuntemus rauhoitti. Ensin käytiin katsomassa säiliön tilanne, sitten piti istua odottamaan koneiston jäähtymistä ja sitten sai laittaa lisää nestettä ja vettä. Niitä meni sittenkin väärässä suhteessa, mutta se ei kuulemma ole vaarallista – pääasia, että jäähdyttimessä on nestettä. Auto kulkee nyt hyvin ja on kohtapuoliin menossa muutenkin määräaikaishuoltoon, joten asiat taitavat olla kaikin puolin kunnossa.
Suurin apu oli kuitenkin se, että Heidi-ystävä mene päästämään koirat ulos – kiitos Heidi. Oballe myös kiitokset teknisestä puhelinkonsultaatiosta. Onneksi on olemassa teidänlaisia ystäviä!
I have just finished my summer top! It turned to be quite good. Making a lower neck line longer front and back are very fine, but the decreases for the waist are made too rapidly. The waist line would probably get better, if I re-shape it by sewing the seams. That’s a good thing for me to do while watching tonight’s soccer game!
I have also begun to knit another top. The one that I got those pink Tennessee yarns for. This time I bought off-white Mandarin Petit yarn of Sandnes Garn for it. It is great to knit! I have always thought that cotton yarn is difficult to knit, but Mandarin has changed my thinking. in addition it is very soft. The back pieces are finished and I will start with the front piece as soon as I check one abbreviation in a book at home. I’m not in the mood to google it.
Oh yes, once again I’m not at home. I have been dogsitting my parents dogs Sopu and Ilona and at the same time looking after their house. It is easier to handle the dogs here than at my own home. The ways to work have gone, without one exception, by car or by bus. There is a direct road or a single bus line there. My own home is on the way, so it was easy to pop there on the second try. My camera is there at my own home, so I will post new pictures next week.
About that one exception and second try… I drove to work on Tuesday with my parents car, which was supposed to make my way back home easier and faster, because I really needed to stop at the yarn shop and also needed to stop at my own home. Firs I went to the yarns shop to get that Mandarin Petit which I mentioned before.
When I was driving to my own home I wondered why the air conditioner gives warm air and of course I turned it colder. Well, it did not help, I only got warmer air. Then a light indicated some problem, but I did not know what. Somehow I looked at the thermometer, which had turner to red. Luckily there was only a couple of hundred meters to our parking space. The manual confirmed my suspicion that there was not enough fluid in the cooler. The book only gave one option, which was to add a combination of cooler fluid and water in a right proportion, which is fifty-fifty. I was wondering why it is not just water, that should be put there, which was the case with one old car. I don’t have that kind of fluid!
I dared to try to drive to the nearest gas station, which is about 1.5 km (about 0.9 miles) from my place, and I gut there just fine. In the manual it said that it a light starts to wink, the car needs to be stopped immediately. The service at the gas station was very kind and I got help. The right kind of cooler fluid was found and the expertise of the personnel calmed me down. First we checked the fluid container, then I had to just sit and wait until the car cools down and finally I could refill the container with the fluid and water. The proportion got incorrect but I learned that it is not dangerous – the main thing is that there is fluid in the cooler. The car runs now smoothly and it is soon time to take it to get it checked, so I guess everything is just fine.
The biggest help for me was that my friend Heidi went to get the dogs out – thank you, Heidi. Thanks also for Oba, who gave me technical help by phone. I am lucky to have friends like you!
14.6.2008
Hopeaa! (Silver!)
Huomenna ovat vuorossa yksilökisat, joihin Anu osallistuu sekä Pirren että Riinan kanssa. Geena pitää kannuksia ja minä peukkuja ja varpaita pystyssä. Tsemppiä!
Congratulations Pirre and Anu! They are the silver medalists of today’s agility Finnish championships mini team competition. They flew the course more than six seconds under the estimated time and without any mistakes. Also the performances of the other team members must have been great. The results can be found on the web page of VarPS.
The individual competitions are tomorrow and Anu will take part in them with both Pirre and Riina. Geena keeps her paws and I will keep my fingers crossed for them. Go on!
13.6.2008
Koska ehtisi neuloa? (When would there be time to knit?)
Greetings from the promised city of chocolate addicts! I was on a business trip in Brugge Belgium for four days and in the city there were chocolate shops almost next to each other. And they were not just shops, the pralines and many other chocolate sweets were made in them.
Mutta jospa kertoisin ensin hitaasti etenevistä neuleistani. Ainoa, joka on pikkuhiljaa valmistumassa, on toppi. Takakappale on valmis ja etukappaleesta on kohta neulottu puolet. Ihan hyviä tekemisiä minulla on ollut, niin kuin kukkien istutus ja tuo reissu. Matkan ohjelma oli niin tiivis, että siinä ei puikkojutuille ollut aikaa, enkä lennoilla jaksanut tikutella. Tänä viikonloppuna haluaisin saada topin ainakin lähes valmiiksi.
But I will first tell about my slowly progressing knits. The only one that is in a better shape than on the last time is the top. The back is knit and the front is on the half way. I would anyway say that I have good reasons for being slow, for example planting flowers and the trip. The program in Brugge was so tight that there was no time for knitting and I was too tired on the flights to do that, too. However, I would like to finish the top this weekend.
Ja nyt tulee matkakuvia selostuksineen. Ensimmäisenä ovat hevosvaunut, joilla turisteja kierrätettiin ympäri kaupunkia. Mekin harkitsimme ajelua, mutta sille ei ollut aikaa.
And here are some pictures. The tourists were taken around the city with this kind of carts. We considered a ride too, but we did not have time for it.
Bryggeen liittyvät ehkä läheisimmin suklaa ja kanaalit. Paikalliset kutsuvat kaupunkiaan pohjoisen Venetsiaksi – en osaa ottaa asiaan kantaa, koska en ole käynyt Venetsiassa, mutta joka tapauksessa kanaaleilla on selkeä vaikutus kaupunkiin. Kaupunki on ehkä kaunein, jossa olen koskaan käynyt. Bryggen vanha keskusta on UNESCON maailmaperintölistalla.
The two main things of Brugge are probably chocolate and canals. The locals call their city the Venice of the North – I can not comment on that, because I have never been to Venice. One way or the other, the canals have a clear effect on the city. It is probably the most beautiful city where I have been. The center of old Brugge is on the UNESCO World Heritage list.
Tällainen suloinen suklaapuoti löytyi Eiermarkt:lta Markt–aukion länsipuolelta.
This quite chocolate shop is on Eiermarkt, west from Markt square.
Tämän koristeellisen talon ohi kuljimme Oostmeers ja Prof. Dr. J. Sebrechtsstraat –katujen risteyksessä, kun etsimme tiistai-iltana mukavaa ravintolaa.
We passed this decorated house on the crossing of Oostmeers and Prof. Dr. J. Sebrechtsstraat, when we were looking for a nice restaurant on Tuesday evening.
Ensimmäisenä eli tiistaiaamuna kävi niin, että heräsin tuntia liian aikaisin. Kävi se klassinen juttu, että kännykän kello jäi kääntämättä paikalliseen aikaan. Laittauduin valmiiksi ja lähdin aamiaiselle, mutta ihmeekseni huomasin, ettei sitä ollut vielä tarjolla. Todettuani erehdykseni olin kuitenkin itse asiassa tyytyväinen, koska minulla oli hyvin aikaa lähteä aamulenkille. Siispä menin vaihtamaan juoksukamppeet päälle ja lähdin katsomaan kaupunkia. Innostuin heräämään ajoissa myös keskiviikkona, koska totesin hölkkäämisen käteväksi tavaksi tutustua kaupunkiin rauhallisena aikana. Nuo komeat kultakoristeiset rakennukset olivat lähellä hotelliamme Brug–aukiolla.
On the first morning, Tuesday, I woke up one hour too early. The reason was classic – I forgot to update my mobile phone to the local time. I got ready and went for breakfast, but strangely it was not ready yet. However, when I noticed my mistake, I was actually quite happy for it, because I had time to go out. So I went to change to my running clothes and shoes and went to look at the city. It was so nice to jog on the early and peaceful hours and get to know the city that way, so I did the same next morning, too. These beautiful gold decorated buildings were close to our hotel by the Brug square.
Keskiviikkoaamuna juoksin tämän kauniin paikan ohi Snaggaerdstraat:lla.
On Wednesday morning I passed this beautiful place on Snaggaerdstraat.
Tällä aluksella matkustimme keskiviikkona Dammeen illalliselle.
We took this boat on Wednesday evening to get to dinner in the town of Damme.
Näkymä Dammesta Bryggeen päin.
A view from Damme to the direction of Brugge.
Niin kuin matkoilla aina tahtoo käydä, Bryggestäkin jäi vielä paljon näkemättä. Ulkoa päin näin kyllä paljon kaunista, mutta monessa paikassa olisin halunnut käydä sisälläkin. Toivottavasti joskus tulee tilaisuus viettää kaupungissa muutama päivä omaa aikaa.
Like it happens on the most of the journeys, a lot of Brugge stayed unseen. I did see a lot from the outside, but I would have liked to see the indoors, too. I hope I will someday have a change to spend some time of my own in the city.