Koko kesän, maaliskuisesta flunssasta alkaen minulle on ollut enemmän ja vähemmän hengitysoireita, kevyemmän jumpan aikana pientä köhää ja raskaan liikunnan jälkeen mielettömiä yskänkohtauksia. Keskellä kesää ja onneksi Slovenian matkalla ei juuri yskittänyt. Huhtikuussa saamani kuukauden astmalääkekuurin helpotti oloa, joka kuulemma oli melko yleistä flunssa jälkiseurausta. Koko siitepölykauden myös nenä on ollut tukossa, mitä ei ole tapahtunut koskaan aikaisemmin.
Kahden viikon takainen pyöräily muutti aiemmin helpottaneen tilanteen. Viimeisen kymmenen kilometrin aikana tuntui ajoittain siltä, että hengityskapasiteetista on osa pois käytössä. Pystyin kuitenkin jatkamaan matkan loppuun asti. Tultuani maalin ja jäähdyteltyäni hieman alkoi tuhoton yskä. Välillä tuntui, ettei siitä tule loppua ja ettei happea saa. Pikkuhiljaa olo helpotti, mutta yskähtelin vielä pari kolme tuntia maaliin tulon jälkeenkin, vaikka istuin autossa matkalla kotiin.
Seuraavina päivinä paljon pienempikin rasitus sai yskimään. Illalla nukkumaan käydessä sain yli puolen tunnin yskänpuuskia ja aamulla herätessä ensimmäisenä yskin. Kerran tuli kauhea yskänpuuska käveltyäni sisälle Prismaan, mutta pääasiassa päivät sujuivat paremmin. Lääkäri määräsi puhallusseurannan ja antoi kuurin avaavaa astmalääkettä. Nukkumaanmenoon liittyvät yskät jäivät pois ja aamuiset ja liikunnan jälkeiset oireet helpottivat lääkkeellä. Aloin kuitenkin heräillä keskellä yötä. Onneksi uusi käynti oli sovittu viikon päähän ensimmäisestä, tarkoituksena oli katsoa puhallusseurannan tulos ja määrätä keuhkoputkia hoitava lääke.
Kun lääkäri katsoi seurannan tuloksia, hän totesi, että kyllä tämä selvältä astmalta näyttää. Jippi-jee. Pääasia minulle kuitenkin oli se, että saan lääkettä, joka helpottaa oloa. Nyt minulla on siis hoitava lääke, yhdistelmä kortisonia ja pitkävaikutteista avaavaa lääkettä, jota hengitän aamuin ja illoin. Lisäksi otan aina tarvittaessa ja ennen liikuntaa lyhytvaikutteista avaavaa lääkettä. Kolmen kuukauden kuluttua katsotaan, josko kortisonin voisi jättää pois ja pärjäisinkö pelkällä pitkävaikutteisella avaavalla lääkkeellä. Nenä on edelleen herkkä ja menee tukkoon riippumatta siitä, missä olen yötä. Se ei siis johdu Geenasta. Otan iltaisin allergialääkettä, jotta saan nukuttua kunnolla.
Geena-parka on kuitenkin joutunut nukkumaan yönsä olohuoneessa, vaikka se on periaatteessa koko ikänsä (9,5 vuotta) nukkunut vieressäni. Ensimmäisenä iltana sain todella syyttävän, epäuskoisen ja kysyvän näköisiä katseita makuuhuoneen ovelle laittamani esteen takaa. Nyt muutaman yön jälkeen Geena jää jo tosi kiltisti toiseen huoneeseen, eikä osoita mitään sen kummempia mielipiteitä.
Minulla on kuitenkin nyt paljon parempi olla. Pystyn liikkumaan niin kuin ennenkin. Vähän saattaa alkaa yskittää, mutta ei niin, että se haittaisi menoa. Uskallan jo harjoitella kunnolla kuukauden kuluttua olevaa puolimaratonia varten, jolle työkaverini minut houkutteli. Toivottavasti kaikki menee hyvin.
For the whole summer, since the cold that I had on March, I have had more or less difficulties with breathing. During light exercise I have had slight cough and after heavy exercise on my grades terrible cough. On the midsummer and fortunately during my trip to Slovenia I had almost no cough at all. An asthma medication that I got for one month on April made me feel better. I heard that kind of symptoms are quite common after cold. For the whole pollen season I have had nasal symptom, which has never happened before.
The bicycling competition two weeks ago made a huge difference to the situation. During last ten kilometers I started to feel l was not able to use whole of my lung capacity. However, I could ride to the finish. When I had cooled down a bit I started to cough awfully. It felt like it would not stop and that it is not possible to get air. Slowly it started to feel better, but still after two or three hours, when sitting in a car on my way home, I had to cough a little.
During the next days even a slight strain made me cough. When going to sleep I coughed over half an hour and when I woke up in the morning first thing that I did was cough. Once I started to cough terribly when going into a hyper market, but mainly the days were better. Doctor ordered a peak flow follow-up and gave a prescription for a bronchus expanding asthma medicine. The symptoms I had when going to sleep disappeared and the symptoms I had in the morning and after exercise got easier. However, I started to wake up during the nights. Fortunately I had a scheduled appointment with the doctor after one week of the first one. The purpose was to check the results of the peak flow follow-up and to prescribe a treatment medication.
When the doctor looked at the results she said that they clearly seem to indicate asthma. Oh yeah. The main thing for me after all is that I got medicines that make me feel better. Now I have a combination medicine of corticosteroid and long effecting bronchus expanding medicine, which I take every morning and evening. When needed and before exercising I also take a shorter time affecting bronchus expanding medicine. After three months we will see if the corticosteroid is no longer needed. I have still nasal symptoms despite where I sleep, so they are not because of Geena. I take allergy medication each evening so that I can sleep well.
Poor Geena has to sleep her nights in the living room, even that she has practically slept all her life, 9.5 years, in my bed. In the evening she gave me really blaming, disbelieving and asking looks behind the fence I had put to my bed room door. Now after a few nights she stays in the other room very well and does not show her opinion any more.
I feel a lot better now and I can exercise like I did before. I might cough a little, but not so much that it would stop me going. I exercise to a half marathon, which takes place in a month, and to which my colleague asked me to take part with her. Hopefully all goes well.
